Ja meidän suosikkirypäle on…

Sokkomaistiaisten yhteydessä ei pitänyt ainoastaan tunnistaa rypälelajikkeita, vaan laittaa ne myös järjestykseen maun perusteella. Ideana oli, että näin saataisiin selville mistä lajikkeesta kukin pitää eniten, ilman että nimet, etiketit, alkuperät jne vaikuttaisivat valintaan. Tulokset olivat mielenkiintoisia: neljä kuudesta valitsi ykköseksi Cabernet Sauvignon ja loput kaksi Merlot:in. Sitten kun viinejä maisteltiin erikseen, niin Merlot sai kovimmat pisteet ja Shiraz tuli toiseksi. Tämän kertainen CS oli aika makea ja pärjäsi selvästi paremmin sokkomaistelussa kuin tarkemmassa syynissä. Shiraz oli taas melko tanniniinen ja sille kävi tismalleen päinvastoin – ei erottunut edukseen muiden seassa, mutta yksinään vakuutti sitäkin enemmän. Jos sitten taas katsotaan kaikkia viinejä mitä olemme tähän mennessä maistelleet (huimat kolme pulloa jokaisesta rypälelajikkeesta), niin Shiraz on saanut keskimäärin eniten pisteitä ja muut ovat aika tasaisesti jaetulla kakkossijalla. Toisaalta Pinot Noir on taas vetänyt tasaisimmin kovat pisteet… Elikkä kokemuksen syvällä rintaäänellä voimme siis todeta, että meillä ei ilmeisesti ole selvää suosikkirypälettä, vaan jokaisesta lajikkeesta on tullut vastaan parempia ja huonompia viinejä. Ja tämähän on tietenkin hyvä juttu, sillä eri rypäleistä tehdyt viinit sopivat eri tilanteisiin.


Sokkomaistiaiset

Nyt kun oltiin käyty läpi kaikki neljä tummaa päärypälettä, niin päätettiin järjestää sokkotesti. Koska kaikilla rypäleillä oli selvät makuprofiilit, tehtävän ei pitänyt olla kovin vaikea: Merlot on pehmeän hedelmäinen, Cabernet Sauvigon tanniinisen mustaherukkainen, Pinot Noir hapokas ja hailakan värinen ja Shiraz täyteläisen mausteinen. Helppoa! Käytiin ostamassa neljä uuden maailman viiniä ja jokainen sai eteensä neljä lasia tehtävänä tunnistaa mikä on mikä. Tulos? Yksi henkilö kuudesta sai kaikki neljä oikein, yksi sai kaksi oikein ja loput neljä saivat yhden oikein…. Viini, joka tunnistettiin useimmiten oli Pinot Noir, joka erosi selvästi muista juuri happojen ja värinsä ansiosta ja viisi kuudesta sai sen oikein. Loppu olikin paljon vaikeampaa, sokkona rypäleiden erot eivät enää olletkaan niin selviä. Viini, joka tuntui pehmeimmältä paljastui Cabernet Sauvignoksi, mausteisimmalta maistunut olikin Merlot jne jne. Kun tulosten jälkeen oli päässyt yli alkushokista ja tajunnut miten vähän sitä oikeastaan tietää niin päähän hiipi uusi ajatus. Viinit ovat paljon monimuotoisempi ja haastavampi harrastus kun sitä on ehkä ajatellutkaan ja niiden parissa riittää opittavaa ja puuhasteltavaa vielä pitkäksi aikaa. Mutta ennen kaikkea sokkomaistelu oli oikein mukava tapa viettää ilta, oli hauskaa ja samalla opittiin uutta. Suosittelemme!


Syrah/Shiraz

Rypälelajike, jolla on kaksi eri nimeä riippuen kasvupaikasta – Euroopassa puhutaan Syrahista ja muualla maailmassa Shirazista. Rypäleet ovat pienikokoisia, tummansinisiä ja paksukuorisia, joten ne tuottavat voimakkaan värisiä, täyteläisiä ja tanniinisiä viinejä. Myös maultaan Syrah-viinit ovat voimakkaita ja intensiivisiä. Tyypillisiä aromeja ovat tummat marjat/hedelmät ja mausteet. Lajike on kotoisin Ranskan Rhônen laaksosta, jossa se saa savuisia ja yrttisiä vivahteita makuunsa, kun taas uuden maailman shirazit ovat hedelmäisempiä, täyteläisimpiä ja etenkin australialaiset shirazit usein myös hyvin alkoholisia. Kuten myös toinen tanniinisia viinejä tuottava tumma rypälelajike, Cabernet Sauvignon, Syrahit kestävät hyvin säilytystä ja paranevat vanhetessaan. Liharuuat ovat perinteinen kumppani, erityisesti grillatut lihat (barbeque ja australialainen shiraz on klassinen yhdistelmä). Rotevan luonteensa ansiosta nämä viinit sopivat mainiosti vähän tuhdimmankin makuisen ruuan seuraksi.


Pinot Noir

Pinot Noir on rypäleistä mystisin – tai ainakin hypetetyin. Sitä kuvataan usein sanoilla haastava, vaikeasti avautuva ja eteerinen. Tämä on rypäle, jota pitää ”ymmärtää”. Pinot Noir-viinit poikkeavat monilla tavoin muista punaviineistä: ne ovat usein melko ohuen värisiä ja maultaan runsaan happokkaita, joka on juuri näiden viinien arvostetuin ominaisuus. Tyypillisiä aromeja ovat erilaiset punaiset marjat – mansikka, vadelma, punaiset viinimarjat ja puolukka. Ikääntyessään viinit saavat multamaan ja mädyntyvien lehtien vivahteita – tosin Pinot Noir muistuttaa Merlot’ia siinä suhteessa, että viinit eivät usein ikäänny hyvin, vaan ovat parhaimmillaan nuorena. Pinot Noir on hankala rypäle myös viljelijälle – se on vaativa kasvuolojen suhteen ja viihtyy parhaiten viileässä ilmastossa. Rypäleen koti on Ranskan Burgundissa ja uudessa maailmassa USA ja etenkin Uusi-Seelanti ovat tunnettuja tämän lajikkeen viljelijöitä. Pinot Noirit eroavat muista punaviineistä myös siinä, että ne ovat parhaimmillaan viilennettyinä, jolloin maun happoisuus korostuu – lisäksi ne ovat erinomainen kumppani kalalle.

Cabernet Sauvignon



Cabernet Sauvignon on maailman viljellyin ja ehkä myös tunnetuin tumma rypälelajike. Tyypillisiä aromeja ovat mustaviinimarja tai vihreä paprika. Rypäleet ovat melko pienikokoisia ja niissä on paljon siemeniä, joten viineissä on usein paljon tanniinia. Muutenkin cabernet-viinit ovat yleensä täyteläisiä, aromikkaita ja sopivat mainiosti lihan seuraksi – erityisesti lampaanliha on oivallinen kumppani. Lajiketta viljellään ympäri maailmaa ja monet viineistä ovat tammikypsytettyjä, joka antaa niille vaniljan, suklaan tai kahvin aromeja. Cabernet-viinit kestävät hyvin säilytystä ja paranevat usein vanhetessaan, mutta etenkin uuden maailman cabernet ovat heti valmiita juotaviksi.


Merlot



Viinivelhojen ensimmäisen tapaamisen teemana oli kaksi klassista tummaa rypälelajiketta: Merlot ja Cabernet Sauvignon. Molemmat ovat kotoisin Ranskan Bordeaux’stä, mutta ovat luonteeltan varsin erilaisia. Merlotille on tunnusomaista pehmeys – siitä valmistetut viinit eivät ole kovin hapokkaita tai tanniisia. Tyypillisiä aromeita ovat luumu ja tummat hedelmät/marjat yleensäkin. Merlot  on yleensä aika helppo juotava, johtuen sen samettisesta mehukkuudesta ja hedelmäisyydestä. Rypäleet ovat ohutkuorisia, keskikokoisia ja kypsyvät hieman viileämmässäkin ilmastossa.