Belleruche 2009
Julkaistu: 11.3.2012 Kategoria(t): Punaviini, Rhône Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Täyteläinen, tanniininen, hapokas, kirsikkainen, kypsän luumuinen, mausteinen, lämmin” 11.86 €
Viiniopas: ”Punainen. Mausteisia metsämarjoja tuoksussa: puolukkaa, mustikkaa ja villiluumua. Täyteläinen, sopivan hapokas ja tasapainoinen maku. Lihaisa suutuntuma. Runsaan yrttinen ja pippurinen tuoksu. Keskitäyteläinen, hapokas ja bitterinen maku. Rhônen noki tuntuu enemmän maussa kuin tuoksussa. Gr, Sh. Chapoutier. Paahtopaistille, herneille ja pariisinperunoille viinikastikkeen kera.” 89 pistettä
Viinistä viiniin: ”Maalaismainen, kypsän marjainen tuoksu. Siinä on hentoa nahkaisuutta, yrttisyyttä ja savua. Keskitäyteläinen maku on rustiikkinen ja myötäilee tuoksun kypsien marjojen vivahteita ja nahkaisuutta. Maulle tuovat ryhtiä marjainen hapokkuus ja pehmeät tanniinit. Kokonaisuus jättää hieman suuta supistavan jälkivaikutelman.” 4 tähteä
Viinivelhot: Rhône yhdistetään yleisimmin alueen pohjoisosista tuleviin syrah-viineihin, mutta kooltaan paljon suurempi Etelä-Rhône tuottaa lähinnä sekoiteviinejä. Ne ovat pohjoisosan viinejä edullisempia ja niiden hinta-laatusuhdetta pidetäänkin tällä hetkellä yhtenä Ranskan parhaimmista. Belleruchessa on 50% Grenachea ja 50 % Syrahia. Voimakkaassa, miellyttävässä ja samettisessa tuoksussa on biomassaa (hyvällä tavalla), paahteisuutta ja karamellia. Maku jatkaa samoilla täyteläisillä linjoilla ja siinä erottuu yleistä marjaisuutta, ehkä lähinnä mustaviinimarjaa. Viinissä on selvää pippurisuutta, joka jää polttelemaan jälkimaussa. Belleruche ei ehkä ole maailman monitasoisin viini, mutta rehellisen täyteläinen maku on hyvä ja toimiva. Vähän kuin kunnon työjuhta, joka hoitaa hommansa ilman kummempia kohkauksia. Viinin mausteisuus jakoi jonkin verran mielipiteitä – jotkut kokivat jälkimaun pippurisuuden jopa hiukan aggressiivisenä, mutta useimmille Belleruche maistui oikein hyvin. Toisaalta pippurisuus tekee viinistä oivan seuralaisen mausteiselle liharuualle.
Pisteet: 7.6
Ostaisimmeko uudelleen? Joo/ehkä
Moulin-à-Vent 2009
Julkaistu: 9.3.2012 Kategoria(t): Burgundi, Punaviini Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Keskitäyteläinen, vähätanniininen, kirsikkainen, hennon karpaloinen, kevyen mausteinen” 14.98 €
Viiniopas: ”Punainen, tumma Gamay-lajikkeeksi. Lempeän hedelmäinen tuoksu. Aluksi aika sulkeutunut, mutta aukeaa elegantiksi. Keskeitäyteläinen, pehmeän hapokas ja maukkaan hedelmäinen maku. Kokeile mausteisten ruokien kanssa, vaikkapa aasialaisen vokin kanssa, jos puolikuiva valkoviini ei maistu.” 89 pistettä
Viinistä viiniin: ”Nuorekas maku on varsin hillitty. Siinä on kypsää kirsikkaa ja metsän punaisia marjoja. Kevyehkö maku on sekin aromeiltaan melko hillitty. Siinä on tuoksun marjaisuuden lisäksi yrttisyyttä ja savua. Suutuntumaltaan maku on varsin pehmeä vaikka marjainen hapokkuus antaakin loppumaussa viinille ryhtiä. Kokonaisuus jättää hennon kirsikkaisen, hieman suuta supistavan jälkivaikutelman.” 3 tähteä
Viinivelhot: Eurooppalaisten viinimaiden teema jatkuu ja nyt meillä oli vuorossa viinimaista klassisin elikkä Ranska. Illan ensimmäinen viini tuli Burgungista, joka on kuuluisa Pinot Noir-viineistään. Semmoista olemme jo maistelleet, joten nyt tutustuttiin alueen toiseen viinityyppiin, Gamay-rypäleistä tehtyyn beaujolaisiin. Se tunnetaan lähinnä joka vuotisesta uuden sadon Beaujolais Nouveau -happeningistään, mutta on olemassa myös laadukkaampaa, kypsytettyä beaujoloisia. Moulin-à-Vent on yksi kymmenestä kylästä, jotka tuottavat tälläistä parempaa beaujolaisia. Viinissä on voimakas ja makea tuoksu, josta löytyy hapankirsikkaa ja kirsikkakonvehtia. Täyteläisen ja paksun tuoksun jälkeen maku on yllättävän kevyt. Siinä erottui pihlajanmarjaa ja herukkaa. Jälkimaussa hapokkuutta. Maussa on myös rautaisuutta ja jotain selkeän kesäistä. Moulin-à-Vent on sinänsä ihan kelpo viini, mutta 15 euron hinnalla se ei kyllä olisi meille uusintaostos (paitsi Henrille).
Pisteet: 7.5
Ostaisimmeko uudelleen? Ei
Castillo Perelada 5 Fincas Reserva 2006
Julkaistu: 29.2.2012 Kategoria(t): Espanja, Punaviini | Tags: 1 Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Täyteläinen, erittäin tanniininen, viikunainen, kirsikkainen, nahkainen, mausteinen, tamminen” 13.49 €
Viiniopas: ”Tummanpunainen. Huumaavan myskinen ja kypsän hedelmäinen tuoksu. Runsaasti tammea. Mahonkia, nahkaa ja huonekaluöljyä. Täyteläinen, hapokas ja villiluumuinen maku. Erinomainen ostos. Kokeile Uuden maailman turboviinien asemasta. Riistaviini, isot eläimet hirvi ja peura. Hyvä joululahjaviini.” 90 pistettä
Viinistä viiniin: ”Erittäin intensiivinen, tuhdin muheva tuoksu. Se on täynnä tummien hedelmien kypsiä vivahteita, makeaa mausteisuutta, nahkaisuutta ja paahteisen tammikypsytyksen aromeja. Runsas ja intensiivinen maku on reilusti paahteinen ja siinä on runsaasti kuivattujen hedelmien sävyjä. Maanläheisen maukas maku saa ryhtiä pehmeästä tanniinisuudesta ja eloisasta hapokkuudesta. Tasainen jälkivaikutelma.” 3 tähteä
Viinivelhot: Meidän Espanja-illan viimeinen viini tulee Kataloniasta, lähellä Ranskan rajaa sijaitsevalta Empordan viinialueelta. Katalonialaisille viineille on tyypillistä kansainvälisten rypälelajikkeiden käyttö ja Castillo Pereladasta löytyy peräti kuutta erilaista rypälettä. Eniten on Merlot’ia (40%). Viiniin nimessä oleva numero viisi kertoo puolestaan sen, että rypäleet tulevat viideltä eri tilalta. Tuoksussa on metsämansikkalikööriä, marsipaania, luumua, Etolaa ja kesäisiä saunan lauteita. Maku jatkaa samoilla linjoilla ja on niin runsas ja täyteläinen, että sitä voisi melkein pureskella. Mausta löytyy myös mausteisuutta ja tammisuutta. Castilla Perelada on hieno ja persoonallinen viini, jonka monitahoinen ja rodukas maku tekee siitä mielenkiintoisen viinin nautittavaksi ihan sellaisenaan. Sopii toki myös tummien liharuokien kanssa. Todella upea ja tutustumisen arvoinen viini, joka sai meiltä parhaimmat pisteet tähän mennessä. Muutenkin espanjalaiset viinit ovat maistuneet – top neljässä on tällä hetkellä kolme viiniä Espanjasta. Fantastico!
Pisteet: 8.3
Ostaimmeko uudelleen? Joo
T Toro 2010
Julkaistu: 28.2.2012 Kategoria(t): Espanja, Punaviini Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Täyteläinen, erittäin tanniininen, aroniamarjainen, luumuinen, mausteinen, lämmin” 7.59 €
Viinivelhot: Torossa on vuosikerta vaihtunut niin hiljattain, että ammattilaisarvioijat eivät ole ehtineet mukaan, joten nyt ollaan täysin meidän kommenttien varassa – yritämme parhaamme… Toro tulee Torosta ja se on tehty Tinta de Toro-rypäleistä, mikä on itse asiassa Tempranillon paikallinen nimi. Tumma väri hehkui voimaa, mutta yllättäen tuoksua sai etsimällä etsiä. Kun se sitten löytyi, niin tuoksu tuntui melko yksioikoiselta ja siinä erottui multainen maakellari, vanilja ja alkoholi. Maku on luumuinen, mausteinen ja pippurinen. Myös maku tuntui yksioikoiselta, lisäksi se oli meidän mielestä ohut ja pistävä. Elikkä emme oikein jaksaneet innostua tästä viinistä, mutta täytyy todeta, että Toro oli kovassa seurassa ja lisäksi se oli huomattavasti halvempi kuin illan muut viinit, joten ennakkoasetelma ei ehkä ollut kovin reilu. Torosta ei tullut illan halpisyllättäjää vaan lähinnä saatiin hyvä esimerkki, miten paljon parempaa viiniä saa satsaamalla muutaman euron lisää. Tietenkin poikkeuksia löytyy, mutta yleensä hintaluokassa 10-15 euroa saa laadullisesti eniten vastinetta rahoillensa. Meidän suosikit ovat ainakin löytyneet sieltä. Yhteenvetona totesimme, että parasta Torossa on sen etiketti.
Pisteet: 6.7
Ostaisimmeko uudelleen? Ei
Hécula 2009
Julkaistu: 22.2.2012 Kategoria(t): Espanja, Punaviini | Tags: 1 Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Keskitäyteläinen, tanniininen, karhunvatukkainen, kirsikkainen, mausteinen, hennon tamminen” 9.99 €
Viiniopas: ”Punainen. Yrttisen punaherukkainen tuoksu. Täyteläinen, kireän hapokas ja tasapainoisen hedelmäinen maku. Puolukkaa pitkässä jälkimaussa. Uskomaton ostos vuodesta toiseen. Mo. DO Yecla. Robert Parkerin luomasta hypesta huolimatta edelleen edullinen. Mausteinen possupaprikapata sopii ruoaksi.” 89 p
Viinivelhot: Hecula tulee Yeclan viinialueelta läheltä Alicantea. Se on Monestrell-rypäleistä tehty puhdas lajikeviini. Pehmeästä ja pyöreästä tuoksusta löytyy yrttejä ja makeutta. Miellyttävässä ja runsaan hedelmäisessä maussa on tuntuvaa hapokkuutta, mutta kokonaisuus on silti pehmeä. Pitkässä jälkimaussa tuntuu lopussa pikkuisen polttelevaa pippurisuutta. Pyöreä hedelmäisyys tekee Heculasta mukavan nautittavan ihan sellaisenaan, mutta se osoittautui yllättäen myös loistavaksi ruokaviiniksi. Meillä oli pöydässä tapashenkistä pikkupurtavaa, jotka todella herättivät Heculan henkiin. Viini selvitti helposti vahvatkin maut, kuten oliivit, valkosipulin ja mausteisen makkaran. Tässä tosiaan pätee vanha perussääntö, että kannattaa yhdistää paikallinen viini paikalliseen ruokaan. Ruoka ja viini, jotka olivat molemmat hyviä yksinään, maistuivat yhdessä vielä paremmilta elikkä syntyi myyttinen 1+1=3 tilanne. Ehdottomasti suosikkilistalle!
Pisteet: 8.1
Ostaisimmeko uudelleen? Joo
Campo Viejo Reserva 2006
Julkaistu: 20.2.2012 Kategoria(t): Espanja, Punaviini | Tags: 1 Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Keskitäyteläinen, keskitanniininen, kypsän kirsikkainen, taatelinen, nahkainen, hennon lääkeyrttinen”, 13.80 €
Viiniopas: ”Punainen, kehittynyt. Ihastuttava kirsikkakonvehti tuoksuu. Täyteläinen, paksun hedelmäinen keskimaku, raikas jälkimaku. Mainio tasapaino. Bodegas Campo Viejo. Porsaan täytetty luumuinen ulkofilee.” 89 p
Viinistä viiniin: ”Kehittynyt tuoksu on aromeiltaan melko avoin. Siinä on kuivattuja hedelmiä ja paahteisia, tammikypsytyksen tuomia aromeja. Keskitäyteläinen maku on sekin kehittynyt ja seuraa aromeiltaan tuoksua. Siinä on lisäksi nahkaisuutta ja makeaa mausteisuutta. Pehmeät tanniinit antavat suunmyötäiselle maulle ryhtiä. Tasainen jälkivaikutelma.” 3 tähteä
Viinivelhot: Helmikuussa meillä oli teemana Espanja ja ensimmäisenä tutustuttiin espanjalaisista viinialueista kuuluisimpaan, Riojaan. Alueen päärypälelajike on Tempranillo ja viineille on tyypillistä marjaisuus ja tammikypsytyksen tuomat aromit, kuten paahteisuus ja nahkaisuus. Riojat luokitellaan iän mukaan – Reserva on toiseksi vanhin, sitä on kypsytetty kolme vuotta, josta vuosi tammessa. Reserva on parasta 4-7-vuotiaana elikkä meidän 2006 pullon pitäisi olla nyt aika priimakunnossa ja hyvältähän se maistui. Lempeässä tuoksussa on vadelmaa, nahkaa ja paahteisuutta. Maku on tuoksua huomattavasti eloisampi ja siinä tuntuu maamaisuutta, kirsikkaa ja viinimarjoja. Kypsät tanniinit tekevät kokonaisuudesta pehmeän. Me pidimme kovasti Campo Viejosta. ”Paras tähän mennessä” oli yksi kommenteista ja Campo Viejo pamahti suoraan jaetulle ykkössijalle. Ei pöllömpi aloitus Espanjalta!
Pisteet: 8
Ostaisimmeko uudelleen? Joo
Viinivelhot suosittelevat
Julkaistu: 18.2.2012 Kategoria(t): Yleistä Jätä kommentti
Blogin sivuvalikkoon on ilmestynyt Viinivelhot suosittelevat -linkki, jota klikkaamalla saa näkyviin viinit, jotka ovat saaneet meidät eniten innostumaan. Näytölle ilmestyvät viinit, jotka ovat keränneet meiltä kovimmat pisteet. Viinien pisteyttäminen ja niiden rankkaaminen keskenään on jonkin verran kiistanalainen aihe, minkä mekin olemme huomanneet: paikalla on osittain eri ihmiset eri kerroilla ja pisteisiin luultavasti vaikuttavat monet asiat itse viinin lisäksi, kuten vaikkapa mieliala (hyvänä päivänä huonompikin viini maistuu paremmalta ja päinvastoin). Joten pisteet kertovat lähinnä tunnelmista yhdeltä kyseiseltä maistelukerralta, eivätkä ole mitään lopullisia totuuksia kyseisestä viinistä. Tästä syystä mukana on myös ammattilaisarvioita (mitkä nekin ovat usein melko erilaisia keskenään), jotta syntyisi vähän monitahoisempi kokonaiskuva. Mutta on kumminkin viinejä, joista me olemme selvästi pitäneet enemmän kuin toisista ja ehkä ne on hyvä nostaa esille. Meillä on keskenään aika erilaisia makumieltymyksiä, mutta nämä viinit ovat onnistuneet tekemään vaikutuksen ainakin useimpiin ryhmän jäsenistä. Joten, olkaa hyvät, oikeasta sivupalkista pääsee tutustumaan meidän suosikkeihin.
Chiaramonte Nero d’Avola 2009
Julkaistu: 31.1.2012 Kategoria(t): Italia, Punaviini Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Täyteläinen, tanniininen, kypsän karpaloinen, yrttinen, kevyen mausteinen, hennon savuinen” 9.88 €
Viiniopas: ”Punainen. Pippurinen, kuivahkon puinen ja aavistuksen bitterinen tuoksu. Keskitäyteläinen, hapokas ja raikkaan kirsikkainen maku. Hyvä pizzan ja pastan kumppani.” 87 p
Viinistä viiniin: ”Maanläheisen mehevä, tummasävytteinen tuoksu. Siinä on hentoa paahteisuutta, multaisuutta ja mustia marjoja. Melko täyteläinen maku seuraa mehevyydessään tuoksua. Mausta voi aistia mustaherukkaa ja karhunvatukkaa. Muhevaa makua ryhdittävät kypsät tanniinit. Kokonaisuus jättää tasaisen jälkivaikutelman.” 4 tähteä
Viinivelhot: Sisilia on nousussa oleva viinialue ja Alkonkin valikoimasta löytyy useita paikallisesta Nero d’Avola-rypäleestä tehtyjä viinejä. Saaren lämmin ilmasto tekee viineistä yleensä täyteläisen hedelmäisiä. Meidän tutustuminen sisilialaiseen viiniin alkoi tosin melko toisenlaisissa merkeissä, sillä Chiaramonten hieman makeassa tuoksussa on selvä palaneen muovin aromi. Lisäksi löysimme tuoksusta märkää pahvia, suksivoidetta ja Barbin(!). Ei siis välttämättä ihan paras mahdollinen aloitus, mutta täyteläisen puolukkainen ja kirsikkainen maku on onneksi jo täysin toisesta maailmasta. Viinissä on myös hapokkuutta ja pippurista mausteisuutta. Pitkä jälkimaku. Ehkä johtuen shokkikohtaamisesta Chiaramonten nenän (=hieno termi viinin tuoksulle) kanssa, emme oikein jaksaneet innostua tästä viinistä (vaikka maku oli siis sinänsä ihan hyvä) ja se jäikin selvästi Italia-iltamme hännänhuipuksi. Chiaramontea kannattaisi luultavasti ilmata ennen juomista.
Pisteet: 6.9
Ostaisimmeko uudelleen? Ei
Zenato Valpolicella Superiore 2009
Julkaistu: 30.1.2012 Kategoria(t): Italia, Punaviini Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Täyteläinen, keskitanniininen, karhunvatukkainen, kirsikkainen, kevyen tallinen”, 12,03 €
Viiniopas: ”Tummanpunainen. Tiiviin kirsikkainen tuoksu. Hapankirsikkaa myös. Täyteläinen, hapokas ja kirsikkainen maku. Pitkä ja tuhti tyyli. Co, Ron, Sa. Speckiä eli savulihapastaa pöytään.” 89 p
Viinistä viiniin: ”Kypsän maanläheinen tuoksu josta voi erottaa muun muassa tummaa luumua, kypsää kirsikkaa ja hentoa mausteista tammisuutta. Keskitäyteläinen tummaa luumua ja hentoa rusinaisuutta muistuttava maku on tyyliltään varsin roteva. Napakka tanniinisuus kuivattaa lievästi suuta. Viini jättää kypsän marjaisan ja hennosti mausteisen jäkivaikutelman. Monipuolinen kokonaisuus jättää hapankirsikkaisen jälkivaikutelman.” 3 tähteä
Viinivelhot: Koillis-Italiassa lähellä Venetsiaa sijaitsevasta Venoton viinialueelta tuleva Valpolicella Superiore on tehty pääosin Corvina-rypäleistä. Nimessä oleva Superiore tarkoittaa, että viini on kypsynyt vähintään vuoden tammitynnyrissä. Makeasta tuoksusta tulevat mieleen ylikypsät marjat. Notkeassa maussa on luumua, kirsikkaa, mausteisuutta ja rusinaa. Edellisistä italiaisista viineistä tuttu hapokkuus löytyy myös Valpolicellasta, mutta tällä kertaa maussa on lisäksi makeutta ja täyteläisyyttä. Tästä yhdistelmästä johtuen Valpolicella onnistuu olemaan yhtäaikaa sekä makea että karvas. Pitkä jälkimaku. Viini jättää lämpimän jälkivaikutelman. Zenato jakoi mielipiteet aika tiukasti kahteen leiriin: siitä joko pidettiin kovasti tai ei ollenkaan. Valpolicellan ystävien mielestä tämä sopisi sekä ruuan kanssa että sellaisenaan nautittavaksi.
Pisteet: 7.5
Ostaisimmeko uudelleen? Ehkä
Castiglioni Chianti 2010
Julkaistu: 29.1.2012 Kategoria(t): Italia, Punaviini | Tags: 1 Jätä kommentti
Kuva: Alko
Alko: ”Keskitäyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, kevyen yrttinen, hennon mausteinen”, 10.08 €
Viinistä viiniin: ”Kypsän marjainen, nuorekas ja reilusti yrttinen tuoksu. Keskitäyteläinen maku on sekin marjainen ja yrttinen. Luonteeltaan rehellisen maalaismainen maku saa ryhtiä napakasta hapokkuudesta ja pehmeästä tanniinisuudesta. Kokonaisuus jättää hieman suuta supistavan, savuisenkin jälkivaikutelman.” 3 tähteä
Viinivelhot: Toscanasta tuleva Chianti on Italian tunnetuin viini. Se tehdään pääosin Sangiovese rypäleestä. Tälläisessä perustason Chiantissa on tyypillisesti jonkin verran myös muita rypälelajikkeitä (tässä tapauksessa Merlotia), mutta Toscanan ydinalueelta tulevat Chianti Classicot tehdään yhä useimmiten pelkästään Sangiovesesta. Castiglionen tuoksussa erottuu puolukkaa ja yrttejä. Pyöreän kirsikkainen ja yrttinen maku yhdistää hienosti pehmeyden ja hapokkuuden, lisäksi tanniinit antavat vielä mukavasti lisäsärmää. Pitkä jälkimaku. Castiglioni tuntuu ”vakavalta viiniltä”, sillä on selvää klassikon juhlavuutta ja painoarvoa. Perinteisesti chianti mielletään (italialaisen) ruuan seuralaiseksi, mutta tämä sopii mielestämme nautittavaksi myös ihan sellaisenaan. Me pidimme Castiglionista ja se sai poikkeuksellisesti tasaisen hyvät pisteet kaikilta. Suosittelemme!
Pisteet: 7.9
Ostaisimmeko uudelleen? Joo
Viinivelhot 